Näyttelyt 2025

Galleria Moletti: Myytit ja muistot

Galleria Moletti
Wahreninkatu 12

Teosten aiheet kulkevat muistoissa ja historiassa, piipahtaen välillä myyttienkin puolelle.

Lankavärjäämö

Wahreninkatu 13

Metropolia AMK:n tekstiilisuunnittelun opiskelijoiden näyttely
Piilotetut tarinat

”Painokangas high-end fashion -konstekstissa ei ole vain kuvio – se on kertomus, kokemus ja kestävän muodin mahdollisuus.” Kulttuuriperintömme vaikuttaa kokemukseemme maailmasta. Mm. monet luksusbrändit ovat palanneet juurilleen ja nostaneet esiin historiaansa uudella tavalla. Samalla tekstiilituotannon ekologiset vaikutukset ovat nousseet keskeiseksi kysymykseksi. Museoissa ja arkistoissa säilytetään aarteita, joita vain harva pääsee näkemään. Kokoelmista murto-osa on julkisesti esillä, ja suuri osa tekstiileistä on varastoituna odottamassa uutta elämää.

Opiskelijat suunnittelivat kolmen paidan (yläosan) malliston em. johdannon pohjalta materiaalinaan kierrätettyt paitapuserot. Toteutuksessa käytettiin perinteisiä paino- ja värjäystekniikoita sekä kokeellisempia menetelmiä, sekä erilaisia tekstiilin manipulointikeinoja, kuten kirjontaa, taittelua, repimistä, leikkaamista... PIILOTETUT TARINAT -näyttelyssä on esillä toteutetut paidat kymmeneltä opiskelijalta. Lisäksi näyttelyssä on kuvia prosessista kaikilta kurssin opiskelijoilta. Metropolia Ammattikorkeakoulun Painetut tekstiilit ja pinnansuunnittelu -kurssin opettajina toimivat Kaisa Lackman (vier.) ja Tiina Karhu (Metropolia). 

Näyttelyn teokset: Johanna Al Khatib, Mari Antikainen, Merel Benneker (NL), Min Trang Bui, Katerina Ermolaeva, Isabell Golde, Helmi Haapanen, Ella Heikkinen, Henna Kalola, Christina Kasesalu (EE), Annabelle Keuter (D), Johan Kinnunen, Siiri Koski, Elli Kähkönen, Aino Munck, Saga Mähönen, Elina Männistö, Abbie Orrell (UK), Oona Pennanen, Aino Vaattovaara, Sophie Versteegh (NL), Riikka Virtanen.

Kuosikeskus

Wahreninkatu 13

Suomen ensimmäinen teollinen kangaspaino aloitti Forssassa vuonna 1861. Forssan painokangasateljeen suunnittelijoiden työpöydillä valmistui kuoseja, jotka pukivat niin ihmiset kuin heidän kotinsa. Näyttely kutsuu matkalle halki kotimaisen painokankaan värikkään tarinan. 

Kuvassa: Yksityiskohta Kuosikeskuksen näyttelystä. Forssan museo.

Puistolinna: Ympäristöjä ja niiden asukkeja

Hämeentie 2

Sulje silmäsi ja ajattele paikkaa: millaiseen maisemaan muistosi ja mielikuvituksesi sinut ensimmäisenä kuljettavat? Puistolinnan näyttelykokonaisuuden taiteilijat kertovat jokien, niittyjen ja kaupunkien sekä niiden asukkaiden tarinoita.  

Aet Ollisaar (EE)käsittelee näyttelyn teoksissaan jokea: Kaikki nämä vuodet, jotka olen elänyt joen rannalla, olen kaivannut merta. Ajattelematta, että joki on jo pitkään ollut osa elämääni, vaikka en ole sitä koskaan huomannutkaan. Meren kutsu on niin voimakas, että se kaikuu kaikkialla, missä olen, aina. Silti kultaiset niityt joen molemmilla rannoilla ovat täynnä polkuja, jotka johtavat elämän tärkeiden hetkien läpi, ajasta toiseen. Silta joen yli johtaa mereen, kaipauksen maahan.” 

Hele (LV) tutkii taiteessaan niittyjen ja ruohikkoalueiden hiljaisia ihmeitä ja elintärkeitä merkityksiä – maisemia, joissa harvinaiset kasvit kukkivat, pölyttäjät viihtyvät, linnut pesivät, villieläimet vaeltavat ja kasvattavat poikasiaan. Näissä ympäristöissä biodiversiteetti kutoutuu osaksi ekologista kokonaisuutta. Niityt ja ruohikkoalueet säätelevät ilmastoa ja tukevat ekosysteemejä. Ne ovat paitsi luonnon monimuotoisuuden suojelijoita, myös kulttuurisen muistin kantajia. Niittykasveja on käytetty värjäyksessä, parantamisessa ja pyhissä rituaaleissa – yhdistäen ihmiset luontoon ja perinteisiin, aineellisen ja aineettoman maailman välillä. Maa on Äitimme, ja jokainen sen luonnonelementti – sukulaisemme. Niityt ovat eläviä ekologisen tiedon ja esi-isien viisauden arkistoja.

Niina Mantsinen (FI) yhdistää perinteisiä tekstiilitekniikoita urbaanin katukulttuurin vaikutteisiin. Hänen käsintuftatut mattonsa rikkovat tekstiilitaiteen perinteitä ja haastavat katsojan tulkitsemaan graffitia uudella tavalla. Mantsisen teokset syntyvät yhteistyössä graffititaiteilijoiden kanssa.

Gintarė Murauskienė (LT) on tekstiili- ja kuitutaiteilija, joka keskittyy kestävien ja ympäristöystävällisten teosten luomiseen. Hänen hitaat, perinteiset työskentelytapansa, kuten käsinneulonta ja kirjonta, ovat vastakohta teollisen tuotannon nopeudelle. Hän käyttää kierrätettyjä tai eettisesti tuotettuja kuituja vähentääkseen jätettä ja ympäristövaikutuksia. Teoksissaan hän käsittelee kulttuuriperintöä ja vahvaa yhteyttä aiempiin sukupolviin.

Karoliina Arvilommi (FI) tunnetaan rohkeasta värien käytöstään ja orgaanisista muodoistaan, jotka antavat hänen teoksilleen omaleimaisen ilmaisun. Arvilommi tarkastelee usein elollisten olentojen välisiä suhteita ja mielialoja. Hän käyttää paikallisilta luomutiloilta hankkimaansa suomalaisen lampaan villaa, jonka hän pesee ja värjää käsin. Hän on osallistunut lukuisiin näyttelyihin Suomessa ja ulkomailla sekä opettanut perinteiseen märkähuovutukseen perustuvia tekniikoitaan ympäri maailmaa.

Maryliis Teinfeldt-Grins (EE) on taiteilija ja kirjoittaja, jonka työskentely tutkii maisemien, kielen ja muistin muutoksia. Hänen monialainen taiteensa yhdistää kirjontaa, valokuvaa, kudontaa, piirustusta ja murteella kirjoitettua runoutta. Kirjotut maisemansa käsittelevät muistoja, menetystä ja Viron maaseudun muuttuvia topografioita. Teokset liittyvät hänen tutkimukseensa maisemista toimivat elävinä arkistoina – säilyttäen henkilökohtaisten muistojen lisäksi myös kerroksia kollektiivisesta historiasta ja kulttuurisista kertomuksista. Inspiraationa toimii Michel de Certeaun ajatus récits d’espace – tilallisista tarinoista.

Kuva: Aet Ollisaar, The River Still Flows On.

Villaforss: Villa elää

Puutarhakatu 5

Näyttelyn teoksia yhdistää materiaalina villa, sekä perinteisten taitojen ja nykyaikaisen muodon tulkinta.

Liisi Tamm (EE) on tekstiilisuunnittelija ja Pallas-korkeakoulun tutkija, joka yhdistää työssään lampaankasvatusta villapohjaiseen suunnitteluun. Hänen tavoitteenaan on elvyttää perinteisiä taitoja ja käytäntöjä nykyajassa. Esillä oleva Kahu Muhun tarina on neuletekstiili-installaatio, jonka materiaalina on käytetty Muhun saaren lampaiden villaa ja joka on hakenut inspiraationsa rannikkoympäristöstä. 

Reena Curphey (EE) on Koillis-Viron maaseudulla asuva tekstiilitaiteilija, joka valmistaa märkähuovutustekniikalla seinävaatteita nykyaikaisiin sisustuksiin. Työt ovat saaneet inspiraationsa maaseutuelämän hiljaisesta kauneudesta ja luonnonmateriaalien raa'asta rehellisyydestä. Hän yhdistää perinteisiä tekniikoita ja modernin lähestymistavan käyttämällä paikallisesti tuotettua kuitua ja villaa omasta laumasta.  

Piritta Mäkinen (FI) on huopamuotoilija ja karstaamoyrittäjä. Hänen teoksissaan yhdistyvät perinteinen käsityötaito, luonnonmateriaalit ja nykyaikainen muotoilu. Villa on väline tarinoiden kuvittamiseen, sisäisten maailmojen visualisoimiseen ja vaikuttamiseen. Huovutusprosessi on tutkimusmatka, kohtaaminen, joka haastaa lumoavin, ihastuttavin ja elävin sävyin sekä rajattomin muodon, olemuksen ja pintojen mahdollisuuksin. 

Kuva: Liisi Tamm, teoskuva.

Luontomuseo

Wahreninkatu 4

Suomen Huopayhdistys Filtti ry, minitekstiilikokonaisuus Tiny Wonders of Nature
Rūta Naujalytė (LT)

Pieniä ihmeitä

Miten ilmaista elämää tekstiilin keinoin? Forssan luontomuseon näyttelyssä kohtaavat Suomen Huopayhdistys Filtin minitekstiilinäyttely “Pieniä luonnon ihmeitä” ja liettualaisen Rūta Naujalytėn hämmästyttävällä mikrovirkkaustekniikalla tehdyt karmivankauniit, virkatut lintuveistokset ja niihin liittyvä videoteos.

Pieniä luonnon ihmeitä / Tiny Wonders of Nature on Suomen huopayhdistys Filtti ry:n pienoistekstiilinäyttely, joka esittelee suomalaisen huopataiteen monimuotoisuutta ja ilmaisuvoimaa. Näyttely tuo yhteen huovutettuja tulkintoja maailmasta, jossa pieninkin yksityiskohta voi kertoa suuren tarinan.

Alyona Miroshnychenko (UA) tutkii huovutuksen tekniikoita, väriä, tekstuuria sekä huovan vuorovaikutusta valon ja tilan kanssa. Huovutus ei ole hänelle vain tekniikka, vaan tapa pohtia asioiden luonnetta ja ihmisen sisäistä maailmaa. Maahanmuuttajana Suomessa hän on kohdannut haasteita yhteiskuntaan integroitumisessa, mutta työskentelemällä suomalaisen villan parissa ja tekemällä yhteistyötä paikallisten taiteilijoiden kanssa hän rakentaa yhteyttä uuteen ympäristöönsä. Taiteilijan tavoitteena on lisätä tietoisuutta huovutuksesta ympäristöystävällisenä taidemuotona ja nostaa esiin suomalaisen villan arvoa.

Rūta Naujalytė on tekstiilitaiteilija, joka luo pehmeitä veistoksia ompelulangoista mikrovirkkaustekniikalla. Hänen työnsä tutkii keskeneräisyyttä, lintusymboliikkaa ja yhteiskunnallisia teemoja, kuten feminismiä, ekologiaa ja aikaa.

Kuva: Rūta Naujalytė, yksityiskohta teoksesta My love I will eat you alive.

Wahrenin puisto: Kirjottu maa

Kehräämönkatu

Greta Kardi on liettualainen tekstiilitaiteilija ja graafinen suunnittelija, joka ammentaa inspiraationsa kotimaansa tekstiilihistoriasta. Kirjottu maa on ympäristötaideteos, joka on toteutettu yhdessä forssalaisten lasten ja nuorten kanssa. Teoksen aihe juontaa juurensa pienistä kirjotuista tervehdyksistä ja muistoista, joita neuvostoaikana vangitut tai karkotetut naiset kirjoivat läheisilleen. Maataideteoksiksi muuntuneet kirjonnat säilyttävät historian kivuliaita muistoja.

“Kirjottu maa” -työpaja kouluille – 21.–22.8. klo 9–11

Forssa Textile Week on kutsunut paikalliset koulut osallistumaan Greta Kardin ympäristötaidetyöpajaan Wahrenin puistossa. Työpajassa yhdistyvät tekstiiliperinne ja ympäristötaide, kun perinteisiä käsityökuvioita “kirjotaan” maahan keppien avulla. Taiteilija on toteuttanut vastaavia teoksia Liettuassa, Ranskassa ja Ruotsissa.

Kuva: Greta Kardi

Näyttelytila Vinkkeli

Näyttely on avoinna Forssan kaupunginkirjaston näyttelytila Vinkkelissä  3.7.-28.8.2025 

Kuvassa: Helena Perheentuvan kuosiluonnos, 1950-luku. Forssan museo.

Ikkunat menee vintille

Wiksbergin taidevintti
Kuivakorventie 2
Avoinna 11-17

Sari Kurkan ja Tanja Härmän tekstiiliviikon Näyteikkunanäyttely 3.0 majoittautuu tänä vuonna Wiksbergin taidevintille osaksi Kuhankosken Killan näyttelyä. Forša izrāde -installaatiossa on tarjolla forssalaislähtöisen visuaalisen taiteentekijän Sari Kurkan uniikkeja käsinpainettuja printtejä ja forssalaisen vaatesuunnittelija ja taiteilija Tanja Härmän romanttiset asukokonaisuudet, jotka on toteutettu Kurkan printtikuoseista ja kierrätystekstiileistä. 

Katso: mantanhistoriaploki.blogspot.com ja Ig: maitohammas

Kuhankosken killan näyttely on avoinna
14.8. - 31.8.2025 joka päivä klo 11-17

Wiksbergin kartanon talousrakennus on rakennettu 1840-luvulla. Wiksbergin Kartanon Viljelypalstat ry korjaa rakennusta talkoovoimin ja sitä palautetaan käyttöön osa kerrallaan. Yläkerran Taidevintti otettiin näyttelykäyttöön kesällä 2024; Vanhat, osittain hiiltyneet hirret ja rouhea tiiliseinä ja siihen aikojen kuluessa syntyneet graffitit luovat erikoislaatuiset puitteet näyttelyille. 

Kuva: Sari Kurka (tekstiilit), Tanja Härmä (kuva).

Irroitetut tekstiiliprosessikaaviot

Kulttuurihuone Wanha Konttori
Kauppakatu 18

Näyttely esittää otteita Kurkan ja Härmän työskentelystä. Kurka tarkastelee printtiä, Härmä tuo esiin vaatetuksen ja sen rakentamiseen liittyviä elementtejä. Irroitetut tekstiiliprosessikaaviot esittelee pintaa, kuvaa, kuvia sekä valmiita tuotteita.  

Näyttely on avoinna
to-la 21.8. - 23.8. alkaen klo 18
su 24.8. klo 12 alkaen

Taiteilijat ovat paikalla Kulttuurihuone Wanhalla Konttorilla tekstiiliviikon Afterworkissä pe 22.8. alkaen klo 18.  

Kuva: Sari Kurka (painokankaat), Tanja Härmä (liivi ja valokuva).

Kirkko: Tahto

Forssan kirkko
I Linja 4

Avoinna: to-pe 10-16, la 9.30-14, su suljettu

Kirkkotilaan suunnitellussa kokonaisuudessa taiteilijat lähestyvät ajankohtaisia teemoja LOHTU, TOIVO, ILO, TAHTO tekstiilien; muodon, materiaalien ja värin sekä merkitysten kautta. Neljän näyttelyn sarjan viimeinen osa on nähtävillä Forssan kirkossa Forssa Textile Week -festivaalin aikana.

Näyttely on rakennettu osaksi kirkkorakennusta, sen arkea ja juhlaa, eteisessä, asehuoneessa tai kirkon takaosassa. Kolmen tekijän erilaiset teokset muuttuvat yhdessä hiljaiseksi keskustelevaksi vuoropuheluksi ja yhtenäiseksi, tilan ehdoilla toteutetuksi kokonaisuudeksi. Kirkossa kävijän on mahdollista pysähtyä ja rauhassa viipyillä näyttelyssä, mutta on myös lupa kävellä ohi. Kirkkotekstiileillä on tärkeä osa Suomen ja koko maailman tekstiilihistoriassa. Näyttely kunnioittaa tätä perintöä.

Maija Esko
Hannele Köngäs
Tupu Mentu

Kuva: Forssan kirkko, Forssan museo.