Näyttelyt

 

04.06.2023

Petra Kallio: Myomancy/Rottien ennustus, 20.7.-13.8.2023, Galleria Moletti


Petra Kallio:

Myomancy/Rottien ennustus

metalligrafiikkaa

20.7.-13.8. 2023

Galleria Moletti, Forssan museo

Petra Kallio tuo Galleria Molettiin esille uuden metalligrafiikkateossarjansa  Myomancy/Rottien ennustus.


"Näyttelyni MYOMANCY- ROTTIEN ENNUSTUS pohjautuu useampaan historiasta löytyvään viittaukseen, joiden mukaan rottien käytös ennustaa erilaisia tuhon jaksoja; sotia ja pandemioita.   Raamatun tarinoissa kerrotaan filistealaisten uhranneen suuressa arkissa viisi kultaista rotankuvaa ja viisi kultaista kuvaa paiseistaan Jumalalle, jotta suojelus vitsauksia vastaan säilyisi. Pohjoismaissa puolestaan tunnetaan keskiajalta pyhä Kakukylla, rottien pyhimys. Tätä pyhää Kakukyllaa on kuvattu kattomaalauksessa mm. Pyhän Ristin kirkossa Hattulassa 1300-luvulta.

Näyttelyn teoksista yksi koostuu kymmenistä 50 x 70 mm kokoisesta puukaiverrusvedoksista nipussa  - kuin repäistävä päiväkalenterinippu seinässä. Yleisö saa siis repäistä itselleen lompakkoonsa oman aikamme suojeluskpyhimyskuvan, ”rottien pyhimyksen 2023”.  Vanhan puukaiverruskuvan idea helposti levitettävänä informaatiokeinona toimii jälleen. 

Vedoksen painolaatta on kaiverrettu sitruspuulle vanhalla puukaiverrustekniikalla, jollaista Albrecht Dürer käytti pääasiallisena tekniikkanaan 1400- ja 1500 -luvuilla. Teoksessa haluan kuvata pyhän Kakukyllan hahmoa Ruotsin Kagan kirkosta löytyneen kattomaalauskuvan mukaan. Alkuperäiskuvan vahva tunnelma rottien hyökkäyksestä ja sen voimasta on mielestäni kiehtova. Kuvan sommitelma ja tunnelma puolestaan toivat mieleeni 1500-luvun teoksen "Judith and Holofernes", jossa nuori Judith riiputtaa sotapäällikkö Holofernesin päätä pistääkseen sen säkkiin. Teoksen kaivertanut Hendrick Golzius oli Dürerin oppilas, arvostettu puupiirtäjä Hollannissa. Näin teoksessani on suora linkki itse Düreriin, hänen puupiirrostensa perinteeseen ja taiteilijan apokalyptiseen maailmankuvaan. Kuka on meidän aikamme Holofernes? 

Ennustavatko rotat yhä - onko niiden rooli säilynyt?  Voiko apokalyptista näkyä lukea ajassamme jollain tavalla? Miten teos puhuttelee geopoliittisessa maailmantilanteessamme juuri nyt? Mikä on meidän aikamme vitsaus ja millaiset olisivat meidän suuren arkkimme kultaiset kuvat? Ehkä kultaiset Ukrainan viljan siemenet?" Petra Kallio

Petra Kallio on taidegraafikko, kuvataiteilija ja taidekasvattaja. Hän työskentelee käyttäen montaa eri taidegrafiikan menetelmää: perinteistä puupiirrosta, mokulitoa, litografiaa, puukaiverrusta, etsausta ja mezzotintoa. Kallio on keskittynyt haastamaan itseään vanhojen tekniikoiden taidoissa ja hallinnassa, sekä kokeilla rajojaan tuomalla näitä esille ajassamme monin uusin tavoin.

Petra Kallio  on pystynyt hyödyntämään taustaansa kultaseppänä ja kovien materiaalien muotoilijana taidegrafiikan työskentelyssään Kallio pitää vanhojen tekniikoiden tarkasta opiskelusta ja syventyy mielellään vanhojen mestareiden teoksiin.

Petra Kallion taiteilijasivut

Kuva:

Petra Kallio, teos sarjasta Myomancy/Rottien ennustus, 2023. 

Petra Kallio: Myomancy/Rottien ennustus, 20.7.-13.8.2023, Galleria Moletti

 
kkk-1111688311039.jpg

Kirjavan kankaan kaupunki

Museon perusnäyttely Kirjavan kankaan kaupunki kertoo elämästä Forssassa ja sitä ympäröivällä maaseudulla 1800-luvulta 1970-luvulle.

Tarina alkaa ajasta, jolloin Jokioisten ja Wiksbergin mahtikartanoiden välissä oli vain joukko kyläpahasia. Vuonna 1838 Jokioisten kartanon verkatehtaan johtajaksi saatiin ruotsalainen Axel Wahren, tekstiilisuvun jälkikasvua, Euroopasta oppinsa saanut värjärimestari. Verkatehdas alkoi menestyä, mutta Wahren halusi enemmän. Vuonna 1847 hän perusti Kuhalankoskelle Kehräämön, joka sai nimekseen Forssa. Kehräämön ympärille alkoi kasvaa tehdaskylä, josta tuli kauppala ja myöhemmin kaupunki.  Kehräämö sai rinnalleen kutomon, lankavärjäämön ja kangaspainon. Eri toiminnot yhdistyivät tekstiiliyhtiöksi, jonka nimeksi tuli Forssa Oy. Forssan puuvillanjalostustoiminta alkoi Suomessa kolmantena, Finlayson Oy:n ja Turun Barker Oy:n jälkeen. 1900-luvulle tultaessa Forssa oli Suomen johtavia teollisuuspaikkakuntia, jonka markkinavalttina oli painettu puuvillakangas. Kylästä tuli kauppala.

Vuonna 1934 Forssa-yhtiö ja Finlayson yhtyivät, kutomonalue sai katoilleen komeat Finlayson-kyltit, ja Finlayson sai itselleen kangaspainon, jonka yhteydessä alettiin myös suunnitella kangasmalleja.

Menestyvän teollisuuden ohella kauppalassa eli vahvana myös kotiseutuaate, jonka innoittamana perustettiin Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys v. 1923. Hankkeen takana oli nuori Esko Aaltonen - opettaja, historioitsija ja Forssan Lehden perustaja. Aaltosen tovereineen perustaman museoyhdistyksen kokoelmille perustuu tämä näyttely.

Vuonna 1951 Finlayson perusti Forssan viimeistämön yhteyteen, vanhalle kutomoalueelle, painokankaan suunnitteluun keskittyneen mallisuunnitteluyksikön eli Forssan ateljeen. Sen suojissa tekstiilitaiteilijat ja teollisuuden suunnittelijat alkoivat luoda kotimaisia malleja painokankaisiin.

1960-luvulla kauppalasta tuli kaupunki. Tekstiilitehtaan lisäksi kaupunkiin saatiin toinen mahtava tehdas. Humppilan poika Armas Puolimatka perusti kaupunkiin Rakennusvalmisteen, valmistamaan betonielementtitaloja Suomeen ja Neuvostoliittoon.  Näyttely ulottuu Rakennusvalmisteen myötä 1990-luvulle.

Historian virstanpylväiden ja teollisuuslaitosten jyhkeiden seinien suojissa ihmisistä ja heidän elämästään rakentui kaupungin todellisuus.  Siitä kertoo Kirjavan kankaan kaupunki.

Katso traileri

 
img-20190307-153828-muokattu2070203107.jpg

Galleria Moletti

2024

4.12.23- 7.1.24 Niko Saarinen, piirroksia, kiviveistoksia.

9.-28.1.2024 Ottilia Roos: Keramiikkaa

30.1.-25.2.2024  Rauni Hulke: Maalauksia ja äänimaisema

27.2.-24.3.2024 Susanna Mandelin:  Kolmiulotteisia esinekoosteita

26.3.-21.4. 2024 Leena Ojutkangas:  NOMADIKO

23.4.-5.5.2024 Keramiikka-artesaanien lopputyönäyttely, Forssan ammatti-instituutti

7.5.-19.5. 2024 Lopputyönäyttely,  Forssan kuvataidekoulu

21.5.-23.6. 2024 Rauha Hartt: Maalauksia

25.6.-28.7.2024 Arja Kanerva  ja Ilppo Aaltonen: Valokuvia

30.7.-18.8.2024 Meri Westlin:  Tekstiiliveistoksia metallilangasta

20.8.-15.9.2024 Petra Martinez: Tekstiilitaidetta

17.9.-13.10.2024 Laura Rautjoki: Valokuvataidetta, työkaluina kansatieteelliset valokuvat ja tekoäly

15.10.-3.11.2024 Johanna Suonpää: Tekstiili-installaatioita

5.11.-24.11.2024 Maria Kokkonen: Maalauksia

26.11.-31.12.2024 Niko Skorpio: Tussitöitä

Vuoden 2023 näyttelyt

Kuva: Näyttelystä Noora Ylipieti - Toisia palveleva rakkaus, 2019.

Kiinnostuitko museon galleriasta näyttelytilana. Lue lisää täältä!

 
20220311-115551.jpg

Kuosikeskus

Kuosikeskus on museon painotekstiilikokoelman koti. Saman katon alla toimii pysyväisnäyttely, museokauppa sekä tekstiilikokoelman tutkimus- ja säilytystila.  

Pysyväisnäyttely esittelee suomalaisen painokankaan historiaa. Painokangasteollisuus Suomessa alkoi Forssa Oy:n toimintana 1860-luvulla. Forssa pysyi painokankaan keskeisenä osaamis- ja tuotantokeskuksena koko kotimaisen suurteollisen painokangastuotannon ajan, 1930-luvulta eteenpäin osana Finlaysonin tekstiilikonsernia.  

Forssaan vuonna 1951 perustetun Finlaysonin painokangasateljeen taiteiljat suunnittelivat lukuisia erilaisia kuoseja yksinkertaisista pallosommitelmista ja esittävistä kukka-aiheista aina laadukkaisiin, abstrakteihin, ajan modernista taiteesta innoitusta ottaneisiin kuosisommitelmiin. Nämä kuosit, erilaisille kangaslaaduille painettuina ja eri tarkoituksiin tehtyinä, pukivat suomalaiset, sisustivat suomalaiset kodit ja levisivät myös ulkomaille.  Forssassa painettiin kangasta laajasti erilaisille asiakasryhmille. Forssassa tuotettua painokangasta on määritelty sanaparilla maltillinen kansanmuodikkuus.

Kuosikeskuksen pysyväisnäyttely sisältää selailtavan tiedon, kuvien ja suunnittelijaesittelyjen lisäksi tekstiili-installaatioita, jotka esittelevät eri aikojen ja tyylien painokankaita Forssan museon teollisen tekstiilin kokoelmasta. Näyttelyn vuorovaikutteiset toimintapisteet mahdollistavat erilaisia tapoja kokea ja tehdä historiaa uusiksi: rakenna itse kuosi valopöydällä, ravista värit yhteen, tutki kangassidoksen rakenteita suurennuslasilla ja pyöritä painokoneen kampea.  Värikkäästä näyttelystä löytävät tutkimista ja keksimistä kaikki lapsista aikuisiin. 

Kuosikeskuksen museokauppa myy tuotteita, joiden lähtökohtana on kokoelmatyössä syntynyt ylijäämäaineisto. 

Kurkista Kuosikeskukseen trailerin kautta.


 
ronttis21536884744.jpg

Ronttismäen tehtaalaismuseo

Idyllisen Forssan Kalliomäen 2. linjalla sijaitseva Ronttismäen tehtaalaismuseo esittelee kolme asuinrakennusta, ulkorakennuksen sekä museon pihan ja puutarhan esimerkkinä tehtaalaisten asuinoloista 1870-luvulta 1930-luvulle. Kesäisin museoalueella on yhteislaulua, avoimia ovia ja opastuksia, joogaa sekä muita pieniä tapahtumia, joita järjestetään yhteistyössä paikallisten yhdistysten ja yhteisöjen kanssa.

Osoite: 2. Linja 5-7

Avoinna kesä-elokuussa. Keväisin ja syksyisin tilauksesta.
Opastetut käynnit Ronttismäen tehtaalaismuseossa.
Ronttismäen tehtaalaismuseon ajankohtaiset tapahtumatiedot löydät verkkosivujen Ajankohtaista-osiosta.


 
 
 
 
 
 
 
 
 

Ronttismäen tehtaalaismuseon kesäistä miljöötä.

 

Verkkonäyttelyt

Katukylteissä lukee Kutomonalue. Nuori polvi kutsuu aluetta Kutomoksi, vanhempi väki tuntee sen Viksbergin puolena. Joillekin alueen nimi on Finlaysonalue. Wiksbergin puuvillakutomo aloitti täällä toimintansa vuonna 1855, kahdeksan vuotta Forssan kehräämön perustamisen jälken. Vuonna 1859 kehräämö ja kutomo yhdistettiin Forssan Osake Yhtiöksi.

Forssan museo valmisti verkkonäyttelyn Kutomonalueen menneisyydestä ja nykyisyydestä. Tervetuloa!
Kutomo elää -verkkonäyttely »

 
 
 
Saavutettavuusseloste | login Synergia Foxy