Opastukset

KUOSIKESKUS

Kulje halki kotimaisen painokankaan tarinan Kuosikeskuksen oppaan johdattamana. Kuosikeskus on suomalaisen painokankaan ja Finlaysonin painokangaskuosien koti!

Näyttely vie katsojansa 1800-luvun kansainvälisistä ja voimakkaan värikkäistä kankaista, kotimaisen suunnittelun alkulähteille, tyylikkään pohjoismaisen kuosisuunnittelun maailmaan, 1970-luvun asuntojen ikkunoita koristaneiden jättikukkien terälehdille sekä modernin ja arkkitehtoonisen muotoilun aalloille. Meillä menneisyys on värikylläinen!

KIRJAVAN KANKAAN KAUPUNKI

Tervetuloa museon oppaan mukana matkalle Forssan seudun menneisyyteen!

Museon perusnäyttely Kirjavan kankaan kaupunki johdattaa katsojansa aikamatkalle Forssan seudun historiaan 1800-luvulta 1970-luvulle. Tarina kulkee hämäläiseltä maaseudulta kasvavaan tehdaspitäjään, sen ihmisten ja tehtaiden arkeen. Miten kaupunki on saanut alkunsa ja millaisia tarinoita punatiilisten tehdasrakennusten seinien sisälle kätkeytyy? Keitä olivat Forssan pumpulienkelit ja mitä näyttelyn nimi Kirjavan kankaan kaupunki oikein tarkoittaa? Entä kuka ihme oli Forssassa kadunnimissäkin vilahteleva Wahren?

Ronttismäen tehtaalaismuseo

Tutustu ihmisten elämään tehtaan piipun juurella. Idyllisen Forssan Kalliomäen 2. linjalla sijaitseva Ronttismäen tehtaalaismuseo esittelee kolme asuinrakennusta ja ulkorakennuksen pihoineen esimerkkinä tehtaalaisten asuinoloista 1870-luvulta 1930-luvulle. Tehtaalaismuseon sesonki ajoittuu kesästä syksyyn. Ronttismäki on ulkomuseokohde.

KEHRÄÄMÖKIERROS

Tervetuloa Forssan historian alkulähteille!  Lähde Forssan museon oppaan matkassa kaupungin syntypaikan tarinoihin. Kuinka kaikki alkoi? Miksi tehtaan seinissä leiskuva punatiili vie ajatukset Tampereelle tai aina Englantiin saakka? Millainen oli tehtailija Axel Wahrenin visio tehdaskylästä nimeltä Forssa? Mitkä seikat ovat vuosien saatossa vaikuttaneet Kehräämöalueen muodostumiseen?

Ruotsalaissyntyinen Axel Wilhelm Wahren (1814-1885) perusti Forssaan puuvillakehräämön vuonna 1847. Kehräämö sai pian rinnalleen lankavärjäämön, sekä noin kilometrin päähän Loimijoen yläjuoksulle perustetun kutomon ja kangaspainon. Teollisuuslaitosten ympärille kasvoi vireä tehdaskylä ja kaupunki. Kehräämötoiminta loppui 1980-luvun alussa, jolloin kaupunki osti ja kunnosti alueen rakennukset opetus- ja kulttuurikäyttöön. Nykyään Kehräämöalue on vilkas ja mielenkiintoinen kulttuurin, matkailun ja vapaa-ajan keskus.

Yhitönpuiston poluilla

Lähde Forssan museon oppaan johdolla Yhtiönpuistoon! Tarkstelemme puistoa museon arkistoista löytyvien vanhojen valokuvien ja karttojen kautta tutkaillen ympäristön muutosta. Millaisena puisto näyttäytyi 1800-luvulla? Kätkeekö maisema sisäänsä johtolankoja menneestä ajasta?

Kun Axel Wahren vuonna 1847 aloitti suuren rakennushankkeensa Kuhalankoskelle nousevan Kehräämön osalta, rajasi hän kosken vastarannalle alueen, jonne visioi jokilaaksoon levittäytyvän puisto- ja viljelysmaiseman, esittelemisen arvoisen Yhtiönpuiston. Ensimmäiset puutarhurinsa Yhtiönpuisto sai jo 1850-luvun alussa ja sen rakennusten ulkoasusta vastasi pitkälti Wahrenin luottoarkkitehtinakin pidetty Georg Theodor Polychron Chiewitz. Yhtiönpuisto on kokenut historiansa aikana useita muutoksia. Taloja on rakennettu, purettu, palanut ja siirretty. Entinen englantilastyylinen maisemapuutarha on myös saanut uuden ilmeen.

Kuosisuunnittelijoiden Forssa

Lähdemme Finlayson-Forssan ateljeessa työskennelleiden kuosisuunnittelijoiden tarinoiden matkassa 1950-70-lukujen Forssaan. Kuinka ympäri Suomea ja jopa muualta Euroopasta tänne saapuneet suunnittelijat kiinnittyivät paikkakuntaan ja millaiset elämän ympyrät Forssassa olivat?

Kierros lähtee liikkeelle Kehräämöalueelta ja etenee Kehräämön pääväylää Wahreninkatua kohti keskustaa, koukaten Loimijoen vartta takaisin Kehräämöä kohti.

Wiksbergin kartanon mailla

Oletko valmis pienelle retkelle? Laita jalkaan saappaat tai hyvät lenkkarit ja lähde tuhoutuneen Wiksbergin kartanon villiintyneeseen kartanonpuistoon.

Kartano oli täällä jo ennen tehtaita. Sen tarina kietoutuu osaksi koko Forssan seudun teollista historiaa. Kartanon päärakennus tuhoutui tulipalossa syksyllä 1978 ja kasvillisuus on vallannut kartanon pihapiirin. Jäljellä on enää vanha kivinen talousrakennus ja joukko purettujen rakennusten kivijalkoja. Suuri osa aluetta koskevasta tiedosta on ollut hautautuneena arkistojen kätköihin ja kirjaimellisesti maan alle.

LASTEN KEHRÄÄMÖKIERROS

Perheitä silmällä pitäen koostettu kävelykierros esittelee Forssan Kehräämöaluetta tehtaan,  silloisen tehdaskylän sekä siellä eläneiden ihmisten näkökulmasta. Mikä virka eri rakennuksilla on ollut? Mitä karhekehruussa on tapahtunut ja mitä ovat pytinki, kostholli tai sähköpässi? Kuinka korkea on Kehräämön piippu? Lähdetään yhdessä ratkomaan tehtaan saloja!

iita ja langan tarina

Iita ja langan tarina –kierroksella lapset saavat tutustua pumpulienkeli Iitaan, jonka opastamana kuljetaan museon näyttelyssä pohtien 1800-luvun elämää. Matka vie maaseudulta kotipirtistä Forssan, jossa autetaan Iitaa saavuttamaan haave työpaikasta tehtaalla.

Kierros on suunnattu 5-8-vuotialle lapsille. Nukkedraaman on ohjannut ilmaisukasvatuksen opettaja Titi Lillqvist. Nuken valmisti Sanna Kattelus, Petra Heikkilän luoman piirroshahmon mukaan.